M/S  BORE V    kuva Christer Samuelsson

M/S  BORE V    kuva  Tomas Johannesson

Dyane saapui maahan m/s Bore V ´llä 2.5.1973 yhdentoista muun nelkkutiinan kanssa. Satamasta kunkin matka suuntautui huhti-toukokuun aikana eri puolille Suomea. Omani 11.4.1973 Lauttakylään.  Autojen väriksi on merkitty Rouge de Rio/Gris, eli tuo Rion punainen. Tarkoittaako tuo Gris - harmaa vanteiden väriä ?

Listastani puuttuu seuraava sivu, joten 9 runkonumeroa on tiedossa - kahden puuttuessa.

Numeroiden alkuosa kaikilla sama 7765. Loppuosat edellämainittuun numerosarjaan liitettynä ovat 557 - 575 - 576 - 577 - 578 - 579 - 581 - 583 - 612 . 

Olisi mukava järjestää yhteinen "perhetapaaminen" näille samassa laivakuljetuksessa olleille, tai ainakin  - ja ylipäätään tietää  kuinka moni näistä on vielä "jalkeilla". 

Varaston laatikosta löytyi isompi kaasutin. Tutkiskellessa mahdollisuuksia askarrella kylmässä tallissa.. tilbehöörejä kootessa jäi puuttumaan joitakin palasia. 

Lokakuisen aamupäivän askareiksi muodostui  " kertaus on opintojen äiti " tyyppinen 

oppitunti. Matkalla moottoritietä Turusta Helsingin suuntaan, alkoi Dyane vastustaa

alkuun saatua iloista kulkuaan pätkimällä ..jouduin siirtymään rampin kautta pienemmälle väylälle tutkimaan tilannetta. Mitä olin viimeksi tehnyt?  Vaihtanut kärjet ja säätänyt sytytyksen - siinähän se.

Onnistuihan toimenpide - niinkin sopivassa paikassa kuin kaarinan Bilteman pihanurkalla. Olin jo asentaessa kärkikoteloa huomannut sen tiukaksi asettumaan syvennykseensä. Laitoin sen kuitenkin. Jotenkin sain naputeltua koetinlampunkin syttymään oikeassa paikassa - jäikö oikeaan paikkaan, onkin tämän jutun aihe. 

Pienellä koeajolla hyppäsi kaasu pois päältä.  Dyanen yksikurkkuisen ja polkimen välissä on tanko, jonka päässä on 90 asteen kulmassa pieni osa samaista tankoa. 

Ongelmahan ei ollut mitenkään suuri tilapäisesti korjattavaksi. Jäin kuitenkin miettimään, oliko siinä ollut kuvan mallinen könkkyrä lukitsemassa/kytkemässä työntötangon ja kaasuttimen läpän säätötangon?  Mukana ei ollut mutta olin juuri tehnyt inventaariota - nähnyt tuollaisia muutaman.

Sitikoiden kanssa on touhuttu reilusti yli 30 vuotta - olisiko tässä dyanessa ollut tällainen vaiko jossain näistä vanhemmista?

Työntötangon päässä, siinä taitteessa kaasarin kupeessa on ura, jolla lukitsin hiuspinnin näköisellä lukitussokalla polkimelta tulevan työntötangon ja kaasutinvivun. Saattaa olla että näin se ollutkin kurvaillessani Bilteman pihalla? Ehkä lukitussokka oli vauhtipyörää meisselillä hivuttaessani lennättänyt sokan paikoiltaan`

Kokeilin näitä känkkyröitä ne käteen saadessani, mutta näyttivät olevan "väärän kätisiä"?  Työntötangon kääntäminenkään ei käynyt päinsä. Jään vielä fundeeraamaan asiaa....

AMPERIMITTARIN KYTKENTÄ

Rättärin amperimittari kytketään kuvan osoittamalla tavalla virtalukolta käynnistysmoottorin solenoidille (+) menevään johtimeen.
Oikeastaan on huvittavaa kuinka kiihkeästi keskustelupalstoilla vähätellään amperimittaria vs volttimittari. Molemmat toimittavat kuitenkin omia tehtäviään. Eipä alkupään sitikoissa muita mittareita ollutkaan kuin amperimittari - siinä kai hyvä perusta amperien vahtaamiselle.

Volttimittarista näkee akun varaustilan silloin kun auto ei ole käynnissä, hyvä niin. Samoin, kulkimen käynnissä ollessa viisari näyttää latausta joslatausta on.  Näkipä siitä laturihihnan poikkimenonkin - viisari siirtyi  nollille.

 Amperimittaris kertoo sen hetkisen sähkötaseen - "syödäänkö enemmän kuin tienataan". Sitikan akku on suht pieni.  Talvisaikaan käynnityksessä menetetyt voltit saa tienattua kasaan vasta pidemmällä ajolla. Itse kun ajan kesät talvet, tulee käytettyä sähkökäyttöistä lisäpuhallinta - kahtakin. Lisäksi lataillaan puhelinta, joskus läppärikin mukana.  Amperimittarista näkee sen mitä volttimittarista ei näe:   Ollaanko tyhjentämässä akkua, nollilla vai  peräti resursseja laitteille olisi vielä enemmänkin.  No - eihän noita lisälaitteita aina toki mukana ole. Tykkään kuitenkin amperimittarin olemassaolosta : )

                          

PAKOPUTKIKLEMMARIT

 

tällainen kuva on netissä - mutta mistä näitä saa?

Hankin kesän korvissa Burtonilta kunnolliset pakoputkiliittimet. Niissä ei tätä pakoputken päitä asemoivaa lattamaista rengasta ollut liittimen alle, mutta aivan erinomaiset verraten näihin kotoisiin. Hintansa väärtit ovat olleet.

PELTIKATTO RÄTTÄRISSÄ?

    "Harmaa" ajettuna ulos verstaalta. Peltikatto -kokeilu näyttää ihan mukavalta ja varsinkin, koska
    kuljinta käytettiin talvellakin, osoittautui todella lämpimäksi ratkaisuksi.

   Härveli takaluukun päällä on takapuskuriin akseloitu suksiteline. Tämä voitiin kallistaa taaksepäin,
   vetämällä akseli poistamalla sokka. Suksitelineen yläpää on sokkapulteilla kiinni peltikatossa
   (hahlopultit). Toimiva systeemi jonka asensin "Harmaan" romuunnuttua pakun perään.

 Peltikatto ideoitiin heittämällä teräspelti katolle ( rätti pois ) ja katselemalla kiinnitysmahdollisuuksia.
 Sivuille hitsattiin katon muotoa myötäileväksi esitaivutettu 8 mm pyöröterästanko ( vai oliko 10 mm?)
 jotka hitsattiin pellin reunaan. Etureuna muotoiltiin kuten myös takareuna johon hitsattiin takaluukun
 uralista.  Takaikkunan halusin alkuperäistä pienempänä - sopi mielestäni wanhuksen korimalliin  paremmin.  Katon kiinnitystä varten  kattoon hitsattiin "satiaiset". Näin saatiin jenkaholkki- systeemi pitkin sisäsivua. Näihin holkkeihin ruuvailtiin kynsiklipsit  ruuveilla  koriin.
Etupään kiinnitys samaan tapaan kuin rättikattokin on.  Asennus ja irroitus ei enempää aikaa ottanut kuin puolisen tuntia - lähinnä näiden kynsiruuvien aukiruuvaushan työ vain oli. Kesäkokemukset olivat kovakattoisen oloiset. Jätin peltikaton päälle Nurmeksen maailmankokouksen ajaksi. Ehkä joku muistaakin. Jonkinverran tätä systeemiä katseltiin ja pohdiskeltiin.
Katto jäi tarpeettomaksi juuri tämän "Harmaan" jäätyä rattijuopon yliajamaksi ja lähti Tampereelle - liekö vielä siellä jossakin?

TALVI YLLÄTTÄÄ ?

                                Dyane. Turku 2011

Tämän kuvan yhteyteen olen kirjoittanut " Dyanen talvikatto".  Pitänee tarkistella osuvatko mitat kohdalleen. Talvikaton kanssa pitää huolehtia välitilan tuuletuksesta, ellei käytetty materiaali ole tarpeeksi hengittävää. Rättikaton kangas saattaa muuten keväällä muistuttaa pakanamaan karttaa homepilkkujen täpittäessä sitä.  Ehkäpä vielä näin syksyllä kuivaan aikaan spray-pullosta suihkutettu impregnointi-aine auttaisi kosteutta tarttumasta? Näitä kenkien ja ulkoiluvaatteiden suojaamiseen tarkoitettuja aineitahan löytää hyvinvarusteuista kaupoista. Esim Nakano - löytynee kenkäkaupoista tai retkeilyvarusteita myyvistä sellaisista.

ALBUMISTA

 

"Rotta-Uuno"  Lopen Topenolla
AZU-commerciale 2400 1962 modifioitu
Rotta-Uuno nimi tulee  "Rat-car" tyylistä sekä kulkimen ensirekisteröintipäivästä, joka sattui olemaan Uunon nimipäivä - Samana päivänä perustettiin nimittäin 2cv-kilta, 11.9.1962 !
Alkuperäiset mustat rekisterilaput ZV-670 kiinni puskurissa.

"Harmaa"  Nuutajärvellä

Kokeeksi kovakattoinen rättäri . Takana suksiteline.

Täysin uudelleenrakennetun sitikan kohtaloksi koitui joutua rattijuopon päälleajamaksi. Kuvat kertokoot paremmin tuloksesta. Onneksi poikani jolla auto tuolloin oli,  selvisi vähin vammoin. Onnettomuuden näkijät olivat sen verran järkyttyneitä etteivät hoksanneet  soittaa apua paikalle vaan ojensivat kännykkänsä pojalleni Tämä sai soittaa itselleen ambulanssikyydin sairaalaan. 

Sitikkaan oli n rakennusvaiheessa hitsannut sivuja suojaavan apurungon jousipönttöjen kohdalle.   Tämä apupalkki liu´utti ja suojasi suurella nopeudella törmäävän auton ( saab ) tunkeutumasta koriin sisään  Saab tuli etuoven kohdalta viistosti sisään. liukui sivua pitkin ja pysähtyen keskelle takapenkkiä. Onneksi mukana ei ollut matkustavaisia - näiden jalat olisivat olleet entiset ellei sitten henkikin.  Saabin kuljettajalla oli yli 2 promillea veressä ja vauhtia kaupunkialueella n. 120 kmh.  Näin miehen pari tuntia jälkeenpäin kävelemässä kaljakassi kourassaan asunnolleen. Mieli tekisi laittaa nimikin tähän.  Että mitä sai tuomioksi?  Pään taputuksia - kyllä !  Vakuutusyhtiön( Tapiola ) tarkastajan kanssa asiat sujuivat hyvin. Tukena oli täyskorjauksen aikana pidetty korjauspäiväkirja kuitteineen ja valokuvineen.  Suosittelen lämpimästi tällaisen pitämistä vaikka ei aina tunnu ehtivänkään sitä täytellä. Korvaus jäi sittenkin vielä alamittaiseksi. 

 

Oikeanpuoleinen etupenkki oli tapahtumahetkellä poissa - joten kuskin penkki pääsi kääntymään törmäyksessä sen paikalle - samoin kuljettaja.

Kaikki tukivarret vääntyivät, myös "ojan"puoleiset sillä kivinen rotvallin reuna sillä puolella oli tavallista korkeampi

Vakuutustarkastajan kanssa asioidessa oli mukava esittää rakennuspäiväkirja laskukirjanpitoineen ja työn aikaisine valokuvineen.  Eihän se tehtyä puolentoista vuoden työtä korvannut, mutta parempi jotain kuin ei mitään. Autohan meni ns lunastukseen. Ei siinä juurikaan ehjää osaa ollut.

"Meluuna" 2cv6 - EFRY :ssä. Tuohon aikaan kävin moottoripurjehtija-kurssia Horman Jannen oppilaana.
Kurssiväline, Grob 109 takana äärimmäisenä vasemmalla -kabiini avoinna.

 Grob - moottoripurjehtijan ohjaamorustinki.

 EFRY - Räyskälä. Kaksi ultrakevyttä. "Meluuna" rättärin takana Scout- ilmojen "rättäri". 
Samainen kone riippuu Vantaalla Suomen Ilmailumuseon katossa.

 

"Oranssi" paistattelee päivää 

TALMU HUOMIOVALOT

2CV-killan Mustahattuisen miehen piirtämä kaavio on oikea asennusohje.
Parkeilta otetaan sulakkeen kautta herätevirta releenliittimeen 30.
Tässä   johtimessa on kytkin huomiovaloille.  Releen liittimeltä 87a johdin huomiovaloille. Eli huomiovalot saavat virtansa parkeilta mikäli kytkin on päällä. Parkkeja voi siis näin käyttää ilman huomiovaloja jos ja kun haluaa.
Puolivaloilta/kauikovaloilta releelle liittimeen 85 tuleva heräte ( diodien kautta) vetää releen napaan 87, eikä huomivaloille mene "evästä" .





Päävalojen vaihdon yhteydessä hehkulanka-umpioista halogeeneihin, mietin myös huomiovalojen käytön mahdollisuutta. Lakihan sallii tämän -74 malliseen Tiinaani. Ennenvanhaan, seitkytluvulla melkein autossa kuin autossa näkyikin näitä Talmun keltaisia huomiovaloja, mutta mistä nyt hankkia sellaiset , vieläpä edes jonkin kuntoiset?

Ratkaisun toi elokuinen visiitti Turun, Kodin ykkösen sunnuntaikirppikselle.  Aamuvarhaine herääminen todella kannatti  osuttaen silmiini - kuinkas ollakaan, kaksi kirkasta ja puhdasta , kuin kaupan hyllyltä otettua Talmulaista. Enempiä neuvottelematta setti sujahti  reppuuni kahdellakympin hintaan pari. Pelkäsin suorastaan enempiä neuvottelujakaa ettei myyjä menisi "puihin". 

Näiden asennus ja käyttö halogeenivalojen vaihtoehdoksi päivävaloiksi on perusteltua. Vielä kun niihin voisi laittaa nuo ledipolttimot joita esim motonetin hyllyt suorastaan jo pursuaa. Tarjolla kun on  led-polttimolevyjä joissa on hajottava optiikka. Näitä vaikkapa 2 kpl  rinnakkain/valaisin? Näitä on ainakin 43 mm x 52 mm kokoisina jossa on 20 kpl ledejä, viisi leveydessä x  neljä korkeudessa.  Mikä lienee normipolttimon lumen-määrä? Näissä polttimoleyissä se on 80 lm/kpl.

Toimiihan ne 21 wattisilla polttimoillakin kuten tieliikennelaki määrää.

                            


.

HALOGEENIT TIINAAN

vanhat hehkulanka-umpiot halogeenivaloiksi.

Ideana on liimata vanhojen umpioiden pohjiin tarvikkeena saatavat Hellan H4  HC/R umpiot. Ne löytyivät Turun Motonetin hyllystä.  Numerot umpiolaatikossa :  1A3 002.850-031 .  Tussilla laatikon kylkeen raapaistut 50-96000115  Motonetin omia tuotenumeroita?
Näissä tarvikeumpiossa on myös parkkivalopolttimon paikka joka helpottaa hiukan töitä. Poraamalla, läpivientikumin kanssa toki parkkivalon umpioon voi asentaa mikäli sitä ei olisi.


Hellan umpio istuu suhteellisen hyvin Dyanen aukileikattuun umpiopohjaan täyttäen entisen umpiopohjan.
Esivalmisteluina vanha umpionlasi kopsaistaan pois.  Sirut ja kovettuneet kitit reunoista poistetaan huolella.
Liimana käytin Kent SiliGasket 34337 21  liimaa jonka käyttölämpötila-alue  on -55 - + 280 celciusta.

Insertti eli uusi halogeeniumpio sopii molemmille puolille.  Alkuperäiseen verraten,(näissä merkki vasen/oikea) ei tarvitse erityisesti pohdiskella kummalle puolelle umpio tulisi. Asemointi on liimauksen aikana syytä  huomioida huolella .

Virikkeenä tälle toimi Suomen 2cv-killan keskustelupalstalla " Kanttiladan umpiot rättäriin"  jossa "Setä" rakensi halogeenit rättäriinsä. 

Nyt kun halogeeneja

Tässä liimaus urakan päätteeksi - saumat vielä siistimättä. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin kuinka hyvin hellanumpio istuu dyanen vanhan umpion pohjaan. Leikkaus rälläkällä olisi voinut olla siistimpikin - ehkä olisi voinut ottaa enemmänkin pois. Sateen välissä ulkosalla tehty homma kuitenkin täyttänee tehtävänsä -sinne taakse ei kukaan taida kurkistellakaan?

DYANEN VALOVIIKSI

SEIMA 105    MADE IN FRANCE

Dyanen valoviiksen johdotus mitattuna yleismittarilla. Mitattavana oli irrallinen varaosa-viiksi, joten en osaa sanoa millalailla nuo eroavat johto- ja suojasukkaväreineen toisistaan.
Kuvaa katselemalla voi kuitenkin päätellä että 2  =  +12 Volttia sisään, on uros-liitin, samasta kohdasta tulee ulos parkkivalojen naaras-liitin .

Keskellä on äänimerkin naaras-liitin.

"Kolosta" pistävät ulos pitkien ja lyhyiden valojen naaras-liittimet.

Päästä, johtimien suunnasta katsottuna lähi- ja pitkien valojen johtimet ovat päällekkäin, ylinnä vihreä lähivalojohdin,  sen alla pitkien vaalea johdin.

Samanlaisen asettelun on Seima tehnyt sisään menevän virtajohdon ja parkkien johtimen kanssa:
Virtajohdin alla ja parkkijohdin ylinnä.

Torven johto jököttää keskeltä

2 CV SÄHKÖKAAVIO

Klikkaa kuvaa niin saat koko kuvan näkösälle..